sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Luopuminen

Ihmisillä tulee elämässä väistämättä vastaan tilanteita, joissa pitää päättää haluaako luopua tietyistä asioista. Oli se sitten ihminen, lemmikki, tavara tai asia. 

Nämä tilanteet ovat aina haastavia ja laittavat yleensä luonteen, periaatteet ja arvot koetukselle. Varsinkin joissain tilanteissa pitää osata sijoittaa oma hyvinvointinsa toisten hyvinvoinnin joko etusijalle tai toissijalle. Joillekin tavara (tunnerikas esine tms) tai asia (muisto, kaipuu, kateus jne.) aiheuttaa yhtä vaikean luopumisen tuskan mitä toiselle esimerkiksi lemmikistä luopuminen. 

Näkisin, että luopumisia on kolmenlaisia:
(tosin jokaisella ihmisellä on omat näkemyksensä)

Luovutaan jostain... 

1) ... asettamalla oma hyvinvointi etusijalle vaikka se ei välttämättä olisi toisen hyvinvoinnin kannalta niin hyvä.

2) ... toisen hyvinvoinnin asettaminen oman hyvinvoinnin edelle.

3) ... täysin oman hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Helposti sorrumme arvostelemaan muita heidän päätöksiensä takia tajuamatta kuinka paljon ihmisen on täytynyt miettiä ja pohtia syitä; luopua vai ollako luopumatta? En väitä ettenkö itse olisi sortunut samaan arvosteluun, tottakai olen, mutta näin jälkikäteen sitä on tajunnut olevansa idiootti. 

Henkilökohtaisesti suurin luopumisen hetkeni oli, kun jouduin antamaan lopettamispäätöksen rakkaalle ensimmäiselle varsalleni Nortille. Nortin tapauksessa minun oli ajateltavana ensimmäisenä varsan parasta oman itsekkyyteni sijaan.

Nortti oli hiano miäs! Hänen muistoaan kunnioittaen <3

Ihmisistä luopuminen on tietysti aina myös rankkaa (huom. silloin kun kyse on elossa olevasta ihmisestä), mutta olen siihen tulokseen tullut tämän tähän asti eletyn pienen elämäni aikana, että kun puhutaan ihmisistä ja eläimistä niin eläin on aina se viattomin, joka tuskin tahallaan on mitään pahaa sinulle tehnyt. Toisin kuin ihminen, jonka perusluonteeseen sattuu vain joskus kuulumaan toisten vahingoittaminen henkisesti ja/tai fyysisesti. 

Sitten kun kyse tulee päästää rakas ihminen toiselle puolen, esim. elintoimintoja ylläpitävän koneen irrotus tms., on asia tietenkin erittäin rankka verrattuna eläimestä luopumiseen. Koska ihminen on aina ihminen ja erittäin rakas useimmissa tapauksissa. 

Nämä ovat niitä tilanteita joista pitää vain yrittää selvitä.

Luopuminen merkitsee myös uuteen tilanteeseen tottumista ja sen hyväksymistä. Tässä vaiheessa joko tulet surulliseksi tai tajuat kuinka paljon parempi tilanteesi sillä hetkellä on kuin aiemmin.

Aina tilanteesta ei pääse voittajana, mutta usein nämä tilanteet vahvistavat ihmisiä tavalla tai toisella. Osa saattaa hajotakkin, ehkä lopullisesti, mitä en toivo kyllä kenellekkään oli kyse mistä tahansa.


Tulipas taas erittäin tekstiriittoinen postaus, seuraavana kumminkin luvassa hevosaiheinen (toivottavasti saan kuvattua tarpeeksi) postaus, koskien uutta tulokasta Haukka-ahossa - suokkitamma Tyttiä nimittäin. Sitä odotellessa!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti