Kämppä rupeis olemaan aika tyhjä kalusteista, enää ois jäljellä kolmen istuttava sohva (päätyy joko tuleen tai jonnekkin varastoon), valkea koulupöytä aukeavalla peilillä, valkea pieni taso sekä keittiönkaapit ja sänky, jota nyt en olekkaan myymässä ja tietsikkapöytä.
Aika haikee olo on, kun katsoo koko ajan tyhjenevää taloa. Sitä alkaa ymmärtää, että oikeasti lähtö on edessä. Mutta omasta halustani lähden ja jätän kaiken taakse :)
Tulevassa kodissa rempattiin viime vklp:na yksi huone.
Valitettavsti ei älytty ottaa kuvaa siitä miltä huone näytti ennen remppaa, mutta voin yrittää kuvailla. Kaksi vastakkaista seinää oli oikein retron vaaleansinisiä ja kaksi muuta vastakkaista seinää valkeita kuten myös katto. Syvennys on toiminut pelkkänä sänkynä ja siinä olikin nyt vain yksi koruton patja, koska huone ei ole ollut käytössä moneen vuoteen.
Aluksi tietysti hiottiin jokaista pintaa sen verran, että saatiin tasaiseksi ja pintaa hiukan "särettyä" niin tarttuu maali paremmin.
Valkeat seinät ja katto maalattiin uudelleen valkeaksi, saatiin tällä puhtaampi valkea sekä peitettyä erilaiset kulumat ja muut läiskät mitkä mm. auringonvalo oli ajansaatossa saanut aikaan.
Vaaleansiniset seinät päätettiin maalata tummanruskealla.
Ikeasta käytiin ostamassa lähes musta tv-taso ja seinähylly sekä syvennykseen tehtävään sohvaan viisikappaletta tyynyjä.
Tälläinen siitä sitten tuli:
Lattialistat vielä uupuu, mutta ne maalataan mustaksi ja pistetään paikoilleen. Tällä hetkellä tuossa kuvassa ne rohjottaa keskellä lattiaa :P
Tietokonepöytä on väärän värinen, kuten myös matto, mutta ne saa alustavasti kelvata. Seinähylly ei ole vielä paikoillaan, mutta se olisi tarkoitus laittaa tv:n yläpuolelle niin saadaan kotiteatterin keskikaiutin sinne paikoilleen :)
Lattiamateriaaliksi olisi käynyt erittäin hyvin jokin tumma laminaatti, mutta sitä ei ruvettu sitten enää vaihtamaan. Ehkä sitten myöhemmin ;)
Vielähän tässä on laittamista, mutta tästä oli hyvä alkaa. Kun tämä on saatu valmiiksi niin seuraavaksi olisi vessan laitto.
Tämäkin remppaaminen antoi nyt sellaisen tunteen, että kaikki on oikeasti tapahtumassa ja että ei tässä mitään leikitä. Ihmeellisintä oli varmaan se, että kuinka hyvä huoneesta meidän mielestä tuli. Ja kuinka hyvin meidän yhteistyö sujui. Ikeassakin käynti sujui ongelmitta.
Ei osaa oikein sanoin nyt kuvailla tätä mielentilaa. Se, että haluan palavasti jo muuttaa saman katon alle poikaystäväni kanssa ei muuta sitä asiaa, että jään ikävöimään nykyistä kotikaupunkiani, taloani ja ihmisiä siltä alueelta. Mutta kuten ollaan puhuttu niin aina voidaan hypätä vain autoon ja hurruuttaa ajella Savoon jos siltä tuntuu.
Ihanaa Mira! Mulla on täysin samat fiilikset, en millään malttais odottaa muuttoa täysin uuteen paikkaan, vaikka se vähän jänskättää ja ikävä kaikkia tulee. Mutta kuten kirjoitit - aina voi hypätä autoon ja hurauttaa Savoon ;)
VastaaPoistaNäinpä, ristiriitaisia tunteita ei voi estää, mutta se on tärkeintä, että tietää mitä haluaa :)
Poista